9.5.2017
Sängyn pohjalla, ei aika kulu.
Makaan tässä, hiljaa, tunnen kuinka hoitajat ottaa musta kiinni. Avaan silmät, ketään ei näy. Kissa nukkuu rauhassa vieressäni. Sydämeni hakkaa. Suljen silmät ja jatkan nukkumista, eih, kaikki tapahtuu uudestaan. Keho alkaa kouristelemaan. Sydän hakkaa, olen satavarma että joku pitää musta kiinni, avaan silmät, ei vieläkään ketään. Ei täällä ole ketään, kuiskaan itselleni.
Hirveät takaumat piinaa. Kadulla kävellessäkin saatan tuntea että joku ottaa musta kiinni, toitotan itselleni ettei kukaan koske muhun.
Kommentit
Lähetä kommentti