Hulluuden symbolit

Musta tuntuu etten voi enää enempää särkyä. Kuolema kuittaa tän tuskan..

Kun alun jälkeen loppuun palaa, kuka minut maaliin kantaa? -Uniklubi Niin loppu, ja niin jumissa. Ajatus ei kulje, puhuminen ei onnistu. Mitän voin tehdä..? Saanko vaan pudottautua polvilleni, huutaa tän pahan pois niin kaikki (ehkä) taas hyvin ois..? Saanko panikoida ja juosta pois? Miten mun pitäisi toimia? Luovuttaa? "KYLLÄ!" Kajahtaa pääni sisältä. Mä hävisin tämänkin pelin. Musta ei vain ole elämään. Kuolema houkuttelee, olisiko aika vaan päästää irti..? Kevään tullessa mä menen taas rantaan, kävelemään kuoleman luokse. Juoksemaan heikoille jäille, odottamaan että jää pettää altani ja näin ollen, pääsen hautaani lepäämään.  En jaksa enää hengittää, en jaksaisi ajatella enää mitään. Aivoni on ylikuormittuneet, en jaksa enää mitään. En kestä enää mitään. Yksikin epäonnistuminen, väärä sana, niin pääni leviää. Haluan kotiin, mutta sinne ei ole enää paluuta. Kuntoutuskoti kutsuu. Kai mun pitää vaan niellä ylpeyteni ja myöntää etten pärjää. Mä häviän taas yhden erä