Viimeinen käynti kuntoutuskodilla, on ohi Olen innoissani! Ei tarvitse enää mennä sinne! 

Kävin katsomassa kämppää, tykkäsin siitä, mutta se on vaan liian levottomalla alueella. Mulla on kiire pois tukiasunnosta, vaikka mä saan etsiä asuntoa rauhassa. 

Miksi koen taas toimivani väärin? Laitoin kasvattajalle viestiä pennusta ja äitini raivostui. Mä olin iloinen, nyt mua ahdistaa taas. Mutta jos se pentu saisi mut takaisin rakastamani harrastuksen pariin? Mä toimin taas väärin. Mä en varmaankaan saisi ottaa mitään eläintä. Mutta kun mä en voi elää ilman lemmikkejä! 

Mä olen niiiiin iloinen! Koulu alkaa 18.1 ja saan hakea pennun helmikuun puolivälissä! Kaikki tuntuu niin ihanalta! 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tulossa hulluksi

Pahuus

Voimat loppu