Olisinpa voinnut skipata sen palaverin. En saa enää jatkaa tukiasunnossa, koska rikoin sääntöjä. Eli viilsin ja jouduin osastolle. Rangaistus tuli. Anteeksi.
Mulle annettiin kaksi vaihtoehtoa, oma kämppä tai kuntoutuskodille takaisin. Kaikki palaverissa olleet yritti aivopestä mua takaisin kuntoutuskodille. Kaikki varmasti arvasi tuloksen. Otan oman kämpän. Mua ei saada takaisin sinne helvettiin. Mä voin nyt ruveta ryyppäämään, mä saan ottaa sen koiran mistä haaveilen. Eikä kukaan rajoita mua! Mä saan olla oikeasti vapaa!
Mä oon saanut tarpeekseni tästä touhusta, kukaan ei saa mua takaisin kuntoutuskodille. Kukaan ei saa mua sinne takaisin.
Mulla on niin ristiriitainen olo. Tavallaan nautin siitä että pääsen täysin omilleni. Tavallaan, mua ahdistaa koska olin juuri hyväksynyt kohtaloni että asun tukiasunnossa ja en voi toimia oman tahtoni mukaan. Mutta tilanne on nyt mikä on, mä lähden täysin omaan asuntoon.
Kommentit
Lähetä kommentti