#108 Toinen ulottuvuus..

Osastolla viikonloppuna sulku. Olisin mennyt niin paljon mielummin toiselle osastolle maanantaihin asti. Täällä pk:lla kaikki palaa kuitenkin entiselleen.. Ahdistus ottaa vallan, keuhkoni alkoivat jo painumaan kasaan. Tästä ei hyvää seuraa.


Osastolla ei niinkään ole ahdistanut. Olo on ollut epätodellinen. Seinät liikkuivat ja esineet leijuivat. Nyt, mikään ei liiku. Kaikki on paikallaan.
Halu kuolla ei ole kadonnut minnekkään. Päin vastoin, se voimistuu.


Todellisuus on hämärän peitossa. Kuulen kuinka kissa kehrää vieressäni, mutta se tuntuu tavallaan kaukaiselta. Missä olen? Olenko katoamassa toiseen universumin suojiin jälleen kerran? Olenko tällä kertaa jäämässä sinne lopullisesti?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tulossa hulluksi

Pahuus

Voimat loppu