Nimetön

Haluan oksentaa. Oon syönyt liikaa. Mä en voi. Mä haluan päästä täältä pois. 

Eiliseen mahtui ahdistusta ja hauskuutta.

Kävin katsomassa kaveria osastolla. Oli inhottavaa nähdä kaveri niin huonossa kunnossa, mutta ei mua se kaveri ahdistanut. Vaan se paikka.

Olin toisen kaverin kanssa pelaamassa biljardia ja juotiinhan me tietenkin. Lievä krapula päällä. 

Mä en koske taaskaan mihinkään, mä leijun, mä leijun niin korkealla, katon rajassa, näen kehoni sieltä. Olen irrallaan kehosta. Tää tuntuu helpottavalta. Ei tarvitse tehdä mitään tietoisesti. Saa vain olla. Ei tarvitse edes ajatella. Tätä tekstiäkään en ajattele, kirjoitan vain sanoja peräkkäin. 

Hiljaa, ollaan aivan hiljaa, älä riko mielesi hiljaisuutta. Kuuluu hento kuiskaus, aivan hiljainen. Me ollaan nyt hiljaa. Shhh...