Tyhjä

Olen tyhjä. Ainuttakaan ajatusta ei ole lähimaillakaan. Tunteista ainoastaan ahdistus. Leijun vaan kaukaisuudessa. Miten läsnä oleminen voi olla näin hakusassa? 

Päässäni vain huudetaan. Jalkani ei vieläkään osu maahan. Joudun keskittyä kävelemiseen kunnolla, pelkään kaatuvani. 

Krista, suojeliani, varoittelee ihmisistä. Olen vaarassa, joku tahtoo musta eroon, lopullisesti. 

Päässäni taas "tikittää". Olen kuin kävelevä pommi, arvaamaton, saatan räjähtää hetkellä millä hyvänsä.