Epätodellisuus

Jokin koputtaa pääni sisällä ja sanoi  lempeästi "hellouu"
Havahduin että itkin. Se pyysi mua lopettamaan.  Se ei ollut mulle vihainen. Se yritti ymmärtää.
En enää ole varma kuka olen. Tiedän olevani "Neonkettu" (En halua kertoa oikeaa nimeäni.) mutta epäilen jo sitäkin.

Leijun omassa universumissani. Kadotan välillä yhteyden tähän maailmaan.  Se on vaan turvallisempaa. Leijun vaan epätodellisuudessa.

Ahdistus romahti päälleni. Itkisin jos muita ei olisi läsnä. Pelkään sitä hetkeä kun jään yksin.  Sillä kun jään yksin osani joita kutsun demoneiksi nostavat päänsä ja kuulen ne paljon selkeämmin. Ne metelöi kokoajan, en saa hetken rauhaa.