Ääniä

Olo on taas jotenkin sekava. Huomisesta tulee raskas päivä. Ensiksi on soveltuvuuskokeet, sitten psykologin aika ja sen jälkeen vielä sossupalaveri.
Pääni on jo leviämis-pisteessä. Tuntuu etten jaksaisi edes hengittää. Mutta miten sitten huomenna? Jos  en nytkään jaksaisi hengittää?

Ahdistus nostaa taas kätensä kaulalleni. Muistuttaa olemassa olostaan. Oon vaan ihan helvetin väsynyt. Enkä jaksaisi enää. 

Äänet päässäni käskevät tappaa itsensä. Ajatukset pyörii edelleen tekotavan ympärillä. Pääni alkaa taas lähestymään räjähtämispistettä. Yritän rauhoitella itseäni. Ei, nyt pitää olla rauhassa, ei me ei saada raapia taikka viiltää.
Meni jo. Vanhat haavat auki taas..
Jokin on taas täällä huoneessa. Se istuu mun selän takana. Tunnen sen. Se vain tuijottaa mua. Se kuiskaa korvaani :
V I I L L Ä tai R A A V I....