Sattuu

Ahdistus ja Demonit alkavat ottamaan valtaa.
Haluan kuolla niin kovasti että ihan sattuu.
Kuolema valtaa mieleni, ajatus kuolemasta tuntuu paremmalta kuin ajatus elämästä.
Mä oon niin turha että kulutan vain happea. Musta ei ole mihinkään.
Demonit haukkuu säälittäväksi paskaksi. En jaksasi kuunnella niitä mutta miten voin olla kuuntelematta meteliä joka tulee pääni sisältä?
Ne ei anna mun keskittyä mihinkään. Haluaisin lukea mutten kykene kasaamaan ajatuksiamme ja lukemaan. En pysty muuhun kuin kirjoittamaan ja toivomaan kuolemaa. 
Tuijotan lattiaa, näyttää siltä kuin se hengittäisi. Olo alkaa muuttumaan helvetiksi.
Ravaan tupakalla. Ei helpotusta. Tähän ei taida auttaa mikään. Teki mieli painaa tumpata käteen mutten viitsinyt en ollut yksin tupakkapaikalla.
Tämä olo alkaa tulvimaan taas yli reunojeni. Kaaos päässäni pahenee..
'olisit vaan painanut sen tupakan käteesi, olisit edes sen voinut tehdä!!!'
Haluan kuolla.
Haluan kuolla.
Haluan kuolla.
Haluan kuolla.
Haluan kuolla.
Haluan kuolla.
Haluan kuolla.
Haluan kuolla.
Haluan kuolla.
Haluan kuolla.
Haluan kuolla.
Haluan kuolla..
Haluamme kuolla...