Joku

Pelko ottaa valtaa. Istun yksin, sängyn nurkassa, tunnen että täällä on joku. En näe ketään, en kuule mitään mutta aistin jonkun läsnä olon. Se joku seisoo edessäni. Yrittää viestiä jotakin, mutten tiedä mitä. Tunnen kuinka ahdistus vääntelehtii sisälläni, lietsoen paniikkia päällä, herran jumala, mun on päästävä täältä huoneesta! Mutta osat/persoonat kieltää. Olen täysin niiden käskyjen alla. En saa liikkua huoneestani muualle kuin tupakalle. 

Järkeni rippeet on kadonnut. Voisiko joku kertoa mikä on totta ja mikä ei? 

Nyt näin sen ääriviivat joka täällä huoneessa on. Siinä se on. Suoraan edessäni. Kun katsoin uudestaan se katosi. Mutta nyt olen varma että täällä on joku. 

Mikään ei ole totta. Ympäristö ja minä, yhtä epätodellisia. 

Pitääkö kuitenkin uhmata osiani ja käydä sanomassa hoitajalle...? Auttaako sekään? 

Olo alkaa muuttumaan sietämättömäksi. En kohta pysty olla paikoillani. Ahdistus muuttuu äärimmäiseen mittakaavaan.