nimetön

Uusi vuosi kaverin luona, yllättävää että ryyppäämässä. 

Taas katson käsiäni ja ahdistun. Haluan vain viiltää. Yksi pieni haava? Niin pieni ettei sitä kukaan noteeraa? Pliis? EI. Me ei voida viiltää. Kaikki asiat velloo mielessäni, heh, huomaa etten ole ottanut lääkkeitä hetkeen. Kun juon en ota lääkkeitä. En mä kuolla halua! Mä haluan viiltää ja tuntea olevani elossa, mutta sekin viedään multa. Miksen saa viiltää? Mitä pahaa siinä on, kun enhän mä muita satuta? 

Ääh.. Mä haluan vaan nukkumaan. Antakaa mun olla ja nukkua. Huomenna on palaveri, saanko skipata sen? Voisiko joku persoonista olla apunani? 

Mulla on kamala koirakuume. Mun tekee pahaa katsoa ihmisiä joilla on koira/koiria. Mä oon niin monesta koirasta joutunut luopumaan etten enää tiedä, uskallankohan enää koskaan ottaa koiraa? Mä oon koiraihminen henkeen ja vereen, mä en voi sitä kiistää! 

Ääh.. ahdistaa.