Hymyä huuleen!

En elä tässä maailmassa. 

Hymyilen koska haluan peittää tämän ahdistavan tuskan. Kenenkään ei tarvitse tietää. 

Terä huhuilee. Se kutsuu kauniilla äänellään minua leikkimään kanssaan. Suostunko sen kutsuun? No miksi en? 

Olen oikeasti aika idiootti. Revin tikatun haavan auki, päivä tikkien poiston jälkeen. Nyt se on ihan helvetin kipeä. En nukkunut viime yönä sen takia. Äly hoi, älä jätä.. 

Kaipaan haavoja ja tikkejä, enemmän kuin mitään muuta.

En halua viiltelystä eroon. Haluan vain jatkaa ja jatkaa. Mennä syvemmälle ja syvemmälle. Heh, tämä taitaa koitua kohtalokseni. 

Tunteet ja sairaus käskee viiltämään.

Järki kieltää. 

Tunne ottaa valtaa. Sairaus myös. Vastaan terän kauniiseen kutsuun, 

"Odota rakas hetki, kohta voimme taas leikkiä."