Viikonlopun kirous alkaa...

Toiset huokasee helpotuksesta kun on taas viikonloppu, ja sitten olen minä, joka meinasi saada taas paniikkikohtauksen kun tajusi viikonlopun alkavan.

No koitan tässä kasata ajatuksia ja saada tiivistettyä tän päivän ajatukset. Kun en oikein jaksaisi kopioida tuota tekstiä päiväkirjastani, koska se on 6 ja ½ sivua pitkä, enkä uskoisi että sitä jaksettaisiin lukea. No asiaan, oon ajatellut ihan likaa tuota itsemurhaa. Ja mitä enemmän ajattelen, sen enemmän haluan itseni tappaa. Kirjoitin tuohon vihkoon, että miksi kaikki sanoo että on itsekästä tappaa itsensä? No on se itsekästä, mutta yhtä itsekästä on pakottaa toinen elämään, toisten takia,jos kerran mikään ei ole auttanut masennukseen tai ahdistukseen! Onko reilumpaa pistää vain lääkkeitä lisää ja lisää, että ihminen ei tappaisi itseään? Sitten vaan vannotetaan ettei tapa itseään ja annetaan olla. Mä oon sitä mieltä ettei tätä maailmaa lääkkeillä pelasteta!
Joo, tiedän. Raskasta tekstiä jälleen. Mutta tästä on turha tulla mulle valitamaan, koska tää on mielipiteeni ja Suomi on vapaa maa..

Mä oon tänäänkin vaan tehnyt itsemurhasuunnitelmia. Olo ollut tosi levoton ja ahdistukseltakaan en ole säästynyt. Olisin halunnut nukkua mutta oli tosiaan liian levoton olo. Nyt en ole levotonta nähnytkään! Oon jotenkin rauhallinen, vaikka pään sisällä on kamala myrsky. Tää ahdistus repii mua hengiltä! Jos mulla olisi jotakin terävää, esim. Mattopuukko, mä viiltäisin itseni sairaalakuntoon... Nyt olisin siinä mielentilassa, että pystyisin sen tekemään. Kun mikään ei tunnu miltään, mutta silti tuntuu pahalta?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tulossa hulluksi

Pahuus

Voimat loppu