Tuskallinen aurinkoinen päivä..

Pikku lasten huutoa + auringon paahdetta = TUSKALLINEN PÄIVÄ LUVASSA.
Noin ajattelin kun lähdettiin rannalle. Ajatukseni ei jättänyt rannallakaan rauhaan, ja oli tuskaa mustissa vaatteissa. Mä vihaan kesää.. Tää on syvältä..
Pakko esittää.. Nyt on pakko.. Perheen jäsenet eivät varsinkaan saa edes arvata totuutta.. Miten helvetissä mä sen selittäisin jos näyttäisin totuuden?
Henkeä ahdistaa, tuntuu kuin keuhkot olisi täynnä reikiä, mutta silti painan tätä ahdistusta sisälleni. Nyt ei ole vaihtoehtoa..
Hymyileminen sattuu, nauraminen tappaa aina pienen palan sisältäni kerrallaan.. Pitkä ja tuskallinen kuolema luvassa.
Pieni demoni sisälläni sihisee häkissään, Se haluaa ulos, Se haluaa tuhota tätä kroppaa.. Se on ollut vaan n. Viikon häkissään mutta Se haluaa ulos!
Odotan että pääsen huoneeseeni. Mä odotan vain sitä, että voin päästää tän padotun ahdistuksen sisältäni ulos. Mä tiedän. Mä niin tiedän että huomenna, mä oon taas sängyn pohjalla. En taaskaan jaksa tehdä mitään ja kaikki tekeminen tuntuu vastenmieliseltä. No, Se on huomisen murhe...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tulossa hulluksi

Pahuus

Voimat loppu